Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Historia - Suomen edustustot Venäjällä : Suurlähetystö Moskova : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Moskova
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Pietari


Suomen suurlähetystö, Moskova
Puh. +7 495 787 4174
Sähköposti: sanomat.mos@formin.fi

Suomen pääkonsulaatti, Pietari
Puh. +7 812 331 76 00
Sähköposti: sanomat.pie@formin.fi
По-русски | Suomi | Svenska | Moskova | Petroskoi | Pietari | Instagram |  |  |  | Petroskoi
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Historia

Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat rauhansopimuksen pitkällisten neuvottelujen jälkeen Tartossa 14.10.1920. Sopimuksen 36. artiklassa sovittiin siitä, että maiden välille solmitaan diplomaattisuhteet rauhansopimuksen astuttua voimaan. Näin tapahtuikin 31.12.1920, jolloin valtioneuvos Antti Ahosen johtama valtuuskunta vaihtoi Moskovassa Venäjän edustajien kanssa Tarton rauhansopimuksen ratifiointiasiakirjat.

Suomen ensimmäinen diplomaattinen edustaja Antti Ahonen matkusti Moskovaan tammikuun lopulla 1921. Aluksi Ahosen valtuuskunta asui junanvaunussa, mutta helmikuun 5. päivänä valtuuskunta muutti ennen vallankumousta englantilaiselle kirkolle kuuluneisiin tiloihin Stankevitšin kadulle. Ahonen toimi Suomen edustajana Moskovassa puolisen vuotta, minkä jälkeen Suomea edustivat väliaikaisina asiainhoitajina Boris Gyllenbögel ja Eino Westerlund. Helmikuussa 1922 va. asiainhoitajana Moskovaan saapui Antti Hakczell. Hänet nimitettiin Suomen ensimmäiseksi lähettilääksi Moskovaan 16.12.1922.

Paasikivi lähdössä neuvotteluihin Moskovaan lokakuussa 1939.Paasikivi lähdössä neuvotteluihin Moskovaan lokakuussa 1939.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ei voinut luonnehtia erityisen lämpimiksi 1920 ja -30-luvuilla. Vuosikymmenen loppua kohti suhteet yhä kiristyivät. Saksa nousi Euroopan suurvallaksi, ja sen asemahti hermostutti Neuvostoliittoa, joka vaatikin Suomelta alueluovutuksia Leningradin turvallisuuden parantamiseksi. Puolueeton Suomi ei kuitenkaan voinut suostua siihen, mikä johti Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen 30.11.1939.

Talvisota päättyi 13.3.1940, ja Suomi menetti 10 prosenttia pinta-alastaan, mutta säilytti kuitenkin itsenäisyytensä. Suomen suurlähettilääksi Moskovaan nimitettiin talvisodan jälkeen Juho Kusti Paasikivi, joka toimikin lähettiläänä lähes sotatoimien uudelleen puhkeamiseen saakka kesäkuuhun 1941.

Talvisodan jälkeistä aikaa varjosti Baltian maiden miehitys, mikä antoi aiheen odottaa lisää ongelmia idästä. Jatkosota päättyi Suomen kannalta niin ikään raskaasti - Karjala menetettiin Neuvostoliitolle lyhyen ajan kuluessa jo toistamiseen, lisäksi menetettiin Petsamo ja monet Suomelle kuuluneista Suomenlahden saarista. Menetysten lisäksi Neuvostoliitto vaati Suomelta maan mittasuhteisiin nähden kohtuuttomia sotakorvauksia. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet uudelleen 6.8.1945. Nykyiset rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Sotien jälkeiseksi ensimmäiseksi suurlähettilääksi Moskovaan nimitettiin Cay Sundström, joka toimi lähettiläänä aina vuoteen 1953.

Leonid Brezhnev ja Urho Kaleva Kekkonen.Leonid Brezhnev ja Urho Kaleva Kekkonen.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet  kehittyivät pääsääntöisesti hyvinä maailmanpolitiikan ilmapuntarin tahdittamina. Erityisen ulottuvuutensa Suomen ja Neuvostoliiton suhteille antoi vuonna 1948 solmittu ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA), joka raukesi 1992.

Neuvostoliiton hajottua 1991 Suomi uudisti diplomaattisuhteensa neuvostomiehityksestä vapautuneiden Baltian maiden Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Jo kertaalleen tunnustettuja maita ei tarvinnut tunnustaa enää uudelleen. Suhteet Neuvostoliiton tosiasialliseen seuraajaan Venäjään säilyivät ennallaan.

Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 18.5.2008


© Suomen suurlähetystö, Moskova © Suomen pääkonsulaatti, Pietari
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot