Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Käännytystä koskevat periaatteet - tapaus Irina Antonova - Suomen edustustot Venäjällä : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Moskova
SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Pietari


Suomen suurlähetystö, Moskova
Puh. +7 495 787 4174
Sähköposti: sanomat.mos@formin.fi

Suomen pääkonsulaatti, Pietari
Puh. +7 812 331 76 00
Sähköposti: sanomat.pie@formin.fi
По-русски | Suomi | Svenska | Moskova | Petroskoi | Pietari | Instagram |  |  |  | Petroskoi
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.5.2010

Käännytystä koskevat periaatteet - tapaus Irina Antonova

Venäläinen, vuonna 1928 syntynyt Irina Antonova oli hakenut muutosta Helsingin hallinto-oikeuden oleskelulupaa ja käännyttämistä koskevaan, 21.9.2009 annettuun kielteiseen päätökseen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Antonovan valituslupahakemuksen. Hallinto-oikeuden päätös jää voimaan.

Antonova käännytettiin, sillä Suomen ulkomaalaislain mukaan hän ei kuulu ydinperheeseen. Päätökseen vaikutti se, että tytär on lähtenyt Suomeen vapaaehtoisesti, jolloin kiinteä perheside on katkennut. Ikääntymisestä johtuvia sairauksia ei myöskään pidetä sellaisena olennaisena terveydentilan muutoksena, minkä perusteella oleskelulupa voitaisiin myöntää. Lisäksi on katsottu, että Antonova saa tarvitsemaansa hoitoa kotikaupungissaan Viipurissa.

Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Mitä Suomen ulkomaalaislaki sanoo perhesiteistä? Lain lähtökohta on, että oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnetään vain Suomessa asuvan henkilön ydinperheen jäsenelle. Ydinperheeseen kuuluu Suomen lain mukaan vain aviopuoliso, aviopuolisoon rinnastettava kumppani sekä alle 18-vuotias lapsi tai hänen huoltajansa.

Milloin oleskelulupa voidaan myöntää muulle omaiselle?

Muulle kuin ydinperheen jäsenelle voidaan myöntää oleskelulupa tietyissä tarkoin laissa määritellyissä olosuhteissa, jos luvan epääminen olisi kohtuutonta.

Oleskelulupa voidaan myöntää vain, jos hakijan Suomessa asuva omainen on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on pakolaisasema tai muu suojelun perusteella saatu oleskelulupa.

Lisäksi on täytyttävä jompikumpi seuraavista perusteista:

1. Oleskeluluvan hakijan ja Suomessa asuvan omaisen on tarkoitus jatkaa aiemmin  viettämäänsä kiinteää perhe-elämää.

Oleskelulupaa harkittaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko hakijan ja Suomessa asuvan omaisen kiinteä perhe-elämä katkennut. Ensimmäinen edellytys luvan myöntämiselle on, että he ovat asuneet yhdessä välittömästi ennen toisen Suomeen muuttoa.

Tyypillinen tapaus, jolloin perhe-elämän katsotaan katkenneen jo lähtömaassa, on aikuistuneen oman perheen perustaminen. Kiinteän perhe-elämän katsotaan katkenneen myös, jos toinen osapuoli on muuttanut vapaaehtoisesti Suomeen tai jos lähtömaahan jääneelle omaiselle haetaan oleskelulupaa vasta pitkän ajan jälkeen Suomeen muutosta.

Lisäksi edellytetään, että oleskeluluvan epääminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Käytännössä kaikille ydinperheen ulkopuolisille omaisille ei voida myöntää oleskelulupaa, vaikka he olisivatkin viettäneet kiinteää perhe-elämää Suomeen muuttaneen omaisensa kanssa. Oleskeluluvan voivat saada vain omaiset, joilla olisi yksin lähtömaahan jäädessään vaikeuksia selviytyä jokapäiväisestä elämästään (esim. iäkkäät vanhemmat, sairaat tai vammaiset täysi-ikäiset lapset).

2. Oleskeluluvan hakija on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta omaisestaan.

Suurin osa muuna omaisena oleskelulupaa hakevista hakee lupaa täyden riippuvuuden perusteella. Yleensä oleskeluluvan hakija on iäkäs vanhempi, josta täysi-ikäinen Suomessa asuva lapsi haluaisi huolehtia. Näissä tapauksissa kiinteä perhe-elämä on katkennut jo vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten. Näissä tilanteissa lainsäätäjä on asettanut luvan myöntämisen edellytykset korkeammalle kuin tilanteissa, joissa halutaan välittömästi jatkaa kiinteää perhe-elämää, joka on väliaikaisesti estynyt toisen omaisen Suomeen muuton johdosta.

Mitä laki sanoo täydestä riippuvuudesta?

Jotta henkilön katsottaisiin olevan täysin riippuvainen jo Suomessa asuvasta perheenjäsenestään, edellytettäisiin yleensä, että he ovat aiemmin asuneet samassa taloudessa ja että pakottavat syyt ovat johtaneet erilleen muuttamiseen. Heidän keskinäisen riippuvuutensa on myös täytynyt jatkua toisen osapuolen ollessa Suomessa.

Jos asianomaiset eivät ole aikaisemmin asuneet yhteistaloudessa, edellytetään, että hakijan tilanne on muuttunut olennaisesti siten, ettei hänen voi enää kohtuudella edellyttää asuvan yksin kotimaassaan. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ikääntymisestä johtuvat sairaudet eivät ole olennainen muutos.

Riippuvuuden tulisi olla mahdollisen taloudellisen riippuvuuden lisäksi henkistä, sillä Suomessa jo asuva voi lähettää rahaa omaiselleen toiseen maahan. Hakijan on oltava täysin riippuvainen juuri Suomessa asuvasta omaisestaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oleskelulupa Suomeen myönnetään vain, jos vanhus ei pysty järjestämään hoitoaan kotimaassaan.

Toisessa hallituksen esityksessä on lisäksi todettu, että terveydelliset syyt oleskeluluvan myöntämisen perusteena ovat yleisesti ongelmallisia ja että jatkuvia oleskelulupia ei tulisi myöntää pelkästään terveydellisistä syistä.

Tapauksen taustaa

Irina Antonova on asunut Suomessa tyttärensä luona. Hän tuli maahan vuonna 2008 vierailuviisumilla. Antonovan tytär on taistellut käännytyspäätöksen kumoamiseksi. Sairas vanhus ei tyttären mukaan voisi mitenkään pärjätä yksin Viipurissa.

Samaan aikaan ja samoista syistä päätettiin Suomesta käännyttää myös egyptiläinen isoäiti Eveline Fadayel. Kuluvan vuoden helmikuun alussa Antonova sai suojapaikan helsinkiläisestä kirkosta, josta hänet toimitettiin lääkärikeskukseen uutta lääkärinlausuntoa varten. Lääkäri määräsi vanhuksen sairaalahoitoon. Isoäitien omaisten puolella ovat olleet niin Suomen media, ihmisoikeusaktivistit kuin kirkkokin.

Päätöksistä on mahdollista valittaa. Perustuslain mukaan jokaisella on myös oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun lainkäyttöelimen tutkittavaksi. Suomessa tuomioistuimet ovat riippumattomia: niitä sitoo ainoastaan voimassa oleva oikeus. Mikään ulkopuolinen taho ei voi puuttua niiden ratkaisuihin. Tuomioistuimen riippumattomuus taataan perustuslaissa.

 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.5.2010


© Suomen suurlähetystö, Moskova © Suomen pääkonsulaatti, Pietari
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot